Jarkko Järvenpää

Jarkko Järvenpää

Chief Growth Officer

jarkko.jarvenpaa@vincit.fi
+358 40 722 9656

TwitterLinkedIn

Luin hiljan Malcolm Gladwellin kirjan The Tipping Point. Kirjassa tuli vastaan rikkinäisten ikkunoiden käsite.

Kirjassa käsitteellä kuvattiin New Yorkin 1980-luvun rikosaaltoa, tarkemmin ottaen ympäristön vaikutusta sen syntyyn. Kirjan esittelemien tutkimusten mukaan ympäristön hidas rappeutuminen muutti ihmisiä. Kun ympärillä näkyi rikkinäisiä ikkunoita, suuremmatkaan rikokset eivät tuntuneet niin pahoilta.

Yksi ongelmapesäke oli New Yorkin metro. Mitkään toimenpiteet rikosten estämiseksi eivät tuntuneet tuovan tulosta. Tilanne alkoi muuttua vasta, kun uudet johtajat David Gunn ja William Bratton (Metron poliisi) puuttuivat graffiteihin ja liputta matkustamiseen, joihin aikaisemmin ei ollut kiinnitetty huomiota ryöstöjen ja raiskauksien takia. David ja William lähtivät liikkeelle rikkinäisistä ikkunoista vastoin muiden kehotuksia keskittyä suurempiin ongelmiin ja ihmiset alkoivat muuttua.

Rikkinäiset ikkunat toivat mieleeni yksityiskohdat. Kuinka monta kertaa olet ohjelmistoprojektin aikana kuullut, että niihin palataan myöhemmin. Ja kuinka usein niihin on palattu? On ollut isompia ja aina vaan isompia ongelmia ratkottavana.

Yksityiskohdat kuitenkin ratkaisevat usein tuotteen menestyksen. Jos niitä jätetään jälkeen, syntyy Pasin mainitsemaa teknistä velkaa ja huonoja käyttökokemuksia. Kohta sammutetaan tulipaloja, vaikka olisi pitänyt korjata niitä ikkunoita.

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!