Emma Ylivainio

Emma Ylivainio

LinkedIn

Organisaation muutosjoustavuus viittaa kykyyn toimia joustavasti tilanteissa jotka ovat ennalta arvaamattomia. Muutosjoustavuus on myös ketteryyttä eli jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Tässä kirjoituksessa käymme läpi resilienssin osa-alueita sekä pohdimme, miten niitä voi hyödyntää mittareina organisaation kehittämiseen. Yhdistimme osaamisemme resilienssianalyysiksi, joka kartoittaa organisaation vahvuuksia sekä kehitystä kaipaavia osa-alueita.

Resilienssi – suomeksi muutosjoustavuus – on ollut pinnalla pandemian ajan maailmassa vahvasti. Sillä tarkoitetaan organisaation kykyä ennakoida, valmistautua, reagoida ja sopeutua muutoksiin ja äkillisiin kriiseihin niin, että se pysyy toimintakykyisenä ja jopa menestyksekkäänä. Olemme tilanteessa, jossa suurin osa organisaatioista on pakotettu muutokseen puhuimme sitten etätyöstä, asiakkaiden äkillisestä katoamisesta, poikkeustilan rajoitteista tai koko liikeidean uudelleenmuotoilusta. Jokaista yhteiskunnan rakennetta on koeteltu ja olemme ehkä huomanneet omissa organisaatioissamme ne piirteet, jotka edistävät tai estävät sopeutumista. Mutta mitä niille pitäisi tehdä?

Resilientin organisaation tunnistaa siitä, että se säilyttää kriisissä toimintakykynsä, toipuu kriisistä nopeasti, sopeutuu uuteen tilanteeseen sekä kehittää toimintatapojansa uusia muutoksia silmällä pitäen. Kaikki nämä ominaisuudet ovat aina olleet tärkeitä, mutta korostuvat kriiseissä, varsinkin globaaleissa talouden heilahduksissa.

Organisaation resilienssin osa-alueet

Organisaation sopeutumiskykyyn ja joustavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten:

  • Kuinka organisaatiossa tehdään päätöksiä?
  • Kuinka nopeasti viestit kulkevat organisaatiossa?
  • Kuinka valmiita työntekijät ovat muutoksiin?

Näiden kysymysten tarkasteluun loimme seitsemästä alla kuvatusta osa-alueesta koostuvan mallin.

Asenne, suunta, muutoskyky, riskit, innovaatio, avoimuus, ominaisuudet

Organisaation resilienssin osa-alueet

Asenne (Attitude)
Kaiken keskellä ovat organisaatiossa vallitsevat asenteet ympäröivään maailmaan, muutokseen ja sisäisiin työtapoihin. Tapa jolla organisaatiossa asennoidutaan muutokseen on yksi tärkeimmistä joustavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Ominaisuudet (Capabilities)
Johtamiskulttuurilla ja itseohjautuvuuteen kannustamisella on vaikutusta tilanteisiin, joissa päätöksiä tai toimia pitää tehdä nopeasti. Näihin vaikuttavat puolestaan suuresti organisaation ominaisuudet: onko organisaatio julkinen toimija, suuri kansainvälinen yritys vai start up?

Suunta (Direction)
Kerran rakennettu vahva visio kantaa myös muutoksen myllerryksessä. Organisaation olemassaolon tarkoitus tai viiden vuoden tavoite auttavat tekemään päätöksiä toimien kompassina ennakoimattomissa tilanteissa.

Muutoskyky (Adaptivity)
Muutoskyvyllä tarkoitetaan sisäisten prosessien ketteryyttä sekä henkilöstön adaptiivisuutta (mukautumiskykyä) uusiin tilanteisiin. Prosessien lisäksi yksilöiden tukeminen kasvattaa mahdollisuuksia onnistuneeseen muutokseen.

Avoimuus (Openess)
Avoimuus kasvattaa luottamusta ja organisaatiokulttuuria, joka sallii moninaiset äänet. Harkitulla kommunikaatiolla voidaan myös kasvattaa viestimisen tehokkuutta läpi koko organisaation.

Innovaatio (Innovation)
Muutostilanteesta voidaan päästä eteenpäin ketterällä innovoinnilla. Omia palveluita tai tuotteita jatkuvasti hiomalla saadaan aikaan asiakkaalle arvoa, joka kantaa myös kriisien yli. Onko innovointi osa organisaation arkea vai silloin tällöin tehtävä harjoitus?

Riskit (Risks)
Organisaation toimintaan liittyviä riskejä voidaan kartoittaa mm. riskianalyysien tai skenaarioajattelun avulla. Perinteisesti riskianalyysi tehdään tuotantoketjuille ja luonnonkatastrofeille – me haluamme keskittyä digitaalisiin ja kulttuurillisiin riskeihin. Skenaarioajattelun avulla voidaan luoda useita tulevaisuudenkuvia joihin peilataan nykyisten prosessien kestävyyttä.

Nämä teemat yhdistimme Vincitin organisaation resilienssianalyysiin, jonka tekemällä voit tarkastella minkälaisia haasteita ja kehityskohteita juuri sinun organisaatiostasi voi löytyä.

Holistinen näkökulma organisaation kestävyyteen

Mitä tekemistä näillä teemoilla on liiketoiminnan kanssa? Selviytyminen kriisitilanteista vaatii selkeät sävelet ydinliiketoiminnan suojaamisesta, mutta myös kokonaiskuvalla on väliä. Esimerkiksi ottamalla käyttöön läpinäkyvämpää kommunikaatioita edistäviä työkaluja kasvatetaan luottamusta läpi organisaation: olemme tässä yhdessä. Ketteröittämällä päätöksentekoa voidaan puolestaan tehdä nopeitakin muutoksia kriisin iskiessä ja ennakoida skenaarioajattelun avulla tulevaa. Resilienssi kumpuaa nimenomaan virheistä oppimisesta sekä kyvystä muuttua – yksi muutos ei tee organisaatiosta muutosjoustavaa, vaan vain muuttuneen.

Muutosjoustava organisaatio ei tuudittaudu ajatukseen, että digitalisaatio ei kosketa meidän alaamme tai kuluttajan vastuullisuusajattelu ei heilauta meidän tuotantoprosessejamme. Se valmistautuu kuuntelemalla hiljaisia signaaleja tai jopa johtamalla alansa innovaatiokehitystä. Se ymmärtää, että kaikki tämä on tarpeen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Suurin arvo koko kuvan tarkastelussa on kuitenkin löytää ne kohdat, jotka horjuttivat organisaatiota kriisissä – tai seuraavassa.

Resilienssi tulevaisuuden menestyksen mittarina

Kun tuntemamme maailma vapisee, kääntyy keskustelu helposti muutokseen ja siitä selviämiseen. Uudistumiskykyisimmät organisaatiot tunnistaa rohkeudesta päästää irti vanhasta, innovaatioiden yhdistämisestä strategiaan, digitalisaatioon tarttumisesta sekä missiosta, joka kurkottaa kohti suurempaa tarkoitusta. Jokaisen organisaation tulisi nyt miettiä, mitä nämä asiat tarkoittavat juuri heille.

Pohdinnan aloituksen avuksi olemme kehittäneet resilienssianalyysin, jossa kysymme muutosjoustavuuden osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Testin tuloksena saat tietää, mikä organisaatiotyyppi on sinua lähimpänä; millaisia vahvuuksia tai parannettavia osa-alueita voimme löytää yhdessä. Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos – lähde tarkastelemaan kykyäsi vastata haasteisiin!

Tee organisaation resilienssianalyysi

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!