Esa Alhoniemi

Esa Alhoniemi

Principal Data Scientist

esa.alhoniemi@vincit.fi
+358 41 517 7041

LinkedIn

Datan hyödyt liiketoiminnalle ovat kiistattomat: se auttaa ymmärtämään ja ennakoimaan liiketoimintaympäristön tilaa ja muutoksia, kehittämään uutta liiketoimintaa sekä tehostamaan olemassa olevaa bisnestä. Itseisarvoisesti data ei kuitenkaan tuo lisää euroja viivan alle, vaan se pitää laittaa töihin. Kokosin tähän artikkeliin kolme keskeistä asiaa, jotka sinun kannattaa ottaa huomioon hankkiessasi datapalveluita.

Jokaiselta yritykseltä löytyy käytöstään dataa. Sen sijaan, että datan antaisi pölyttyä käyttämättömänä serverillä tai pilvessä, kannattaa se valjastaa töihin ja tukemaan liiketoimintaa. Tyypillisin syy siihen, miksi data kuitenkin helposti jää hyödyntämättä on se, ettei yrityksestä löydy tarvittavaa teknologiaa ja riittävää osaamista datan käsittelyyn ja analysointiin. Tällöin apuun tarvitaan kumppani. Ennen kuin kirjoitat nimet paperiin datapalveluita tarjovan kumppaniehdokkaan kanssa, varmista, että seuraavat kolme kohtaa on otettu esille:

  • Liiketoiminnalle tuotettava lisäarvo
  • Millaista dataa on saatavilla?
  • Oman toimintaympäristön mahdollisuudet ja rajoitukset

1. Liiketoiminnalle tuotettava lisäarvo

Ensimmäisenä kaiken A ja O on kääntää katseet liiketoiminnan tavoitteisiin: mitä halutaan saavuttaa ja mitkä ovat konkreettiset askeleet tavoitteisiin pääsemiseksi. Liiketoiminnan tavoitteet määrittävät sen, miten ja mihin datapalveluita kannattaa hyödyntää.

Halu tehdä lyhyitä, edullisia ja helposti budjetoitavia konseptointeja on ymmärrettävä, mutta mikäli niiden kytkös liiketoimintaan on löyhä, mennään yleensä metsään kaasu pohjassa. Jos liiketoimintaa ei palvella eikä sille tuotettavaa lisäarvoa arvioida, on lopputuloksena helposti kasa liiketoiminnasta täysin irrallista nice to know -tietoa, joka päätyy läpikäynnin jälkeen suoraan mappi ö:hön.

Varmista siis, ettei dataa analysoida vain analysoimisen ilosta ja että se palvelee aidosti liiketoiminnan tavoitteita ja tuottaa bisnekselle lisäarvoa.

2. Millaista dataa on saatavilla?

Toiseksi on tärkeää ottaa huomioon se, millaista dataa on saatavilla. Mitä dataa on kerätty ja kerätään? Mikä on kerätyn ja kerättävän datan sisältö, kattavuus ja laatu? Entä miten dataan päästään käsiksi? Monesti datapalvelut pohjautuvat historiadataan pitkältä ajalta, jolloin on tärkeää ymmärtää, miten data muuttuu ja on muuttunut ajan kuluessa.

Yrityksillä, joiden bisnes ei ole datakeskeistä, ei tyypillisesti ole ollut tarvetta huomioida dataa kuin juuri sen verran, että bisnes pyörii. Tällöin liiketoimintaa palvelevien datapalveluiden kehittäminen saattaa vaatia suurempia pohjatöitä kuten integraatioita, analytiikkatietovarastoja tai uusia menettelyjä datan keräämiseen ja laadun varmistamiseen liittyen. Joskus myös kokonaan uusien datalähteiden käyttöönotto on tarpeen.

Esimerkiksi kodin vesiturvapalvelu LeakLook lähti taklaamaan kotitalouksien vesivahinkojen syntymistä datan ja tekoälyn avulla. Olemassa olevien ratkaisujen osoittautuessa toimimattomiksi kehitettiin vanhojen analogisten mittaritaulujen koneellista lukemista varten räätälöity, konenäköön pohjautuva tekoäly, joka harjoitettiin tehtäväänsä sitä varta vasten kerätyllä data-aineistolla.

Vaikka pohjatyöt ottavat oman aikansa, on niiden kohdalla maltti valttia ja satsattu panostus maksaa itsensä takaisin. Jos tässä kohdassa lähdetään oikomaan, huomataan yleensä nopeasti, ettei datasta voida vetää luotettavia johtopäätöksiä eikä liiketoiminnalle tuottamaan haluttua lisäarvoa. Oikotietä onneen ei ole, tässäkään asiassa.

3. Oman toimintaympäristön mahdollisuudet ja rajoitteet

Kolmantena on hyvä tarkastella realistisesti, mitkä ovat oman toimintaympäristön mahdollisuudet ja toisaalta myös rajoitteet hyödyntää datapalveluja. Yrityksen liiketoimintaprosessit ja IT asettavat vaatimuksia datapalvelutoimittajan osaamiselle sekä teknologiavalinnoille. Mikäli yrityksessä on esimerkiksi käytössä Googlen pilviympäristö, ei projektiin tällöin ole järkevää ottaa kumppania, jolla on tarjota Azure-osaajia.

Data-analytiikka ja sen ostaminen ovat monille yrityksille verrattain uusia asioita – epävarmoja ja ehkä vähän pelottaviakin. Tässä(kin) asiassa vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia: pyydä referenssejä toteutetuista töistä ja haastattele tarjoajan teille kaavailema tiimi. Näin pystyt varmistumaan myös työhön tulevien tekijöiden osaamisesta ja kokemuksesta. Lopuksi vielä se kaikista simppelein, mutta ei lainkaan vähäisin neuvo: käytä kaikessa arvioinnissa maalaisjärkeä.

Mitä tämän jälkeen?

Jos listan kaikki kolme kohtaa on tsekattu, olet mitä todennäköisimmin hankkimassa datapalvelua, josta on yrityksellenne ja sen liiketoiminnalle aidosti hyötyä.

Datapalveluiden hankintaa harkitessa ei yrityksellä itsellään kuitenkaan aina ole valmiuksia arvioida, mitä mahdollisuuksia datapalvelut voisivat tarjota. Kun liiketoiminnan tarpeet on määritelty tiettyyn pisteeseen asti yrityksen sisällä, voi jo tässä vaiheessa olla yhteydessä potentiaalisiin kumppaneihin ja hakea apua sparrailuun ja haastamiseen. Listan kolme kohtaa voi siis hyvin käydä läpi myös kumppaniehdokkaan kanssa ja näin yhdessä varmistua, että rastit tulevat kaikkiin kolmeen ruutuun.

Jos datapaveluiden hankkiminen on agendalla ja haluat vaihtaa meidän kanssamme ajatuksia siitä, miten datan saisi valjastettua liiketoimintanne avuksi, pistä viestiä tai pirauta ja jutellaan lisää!

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *