Niina Mikolanniemi

Niina Mikolanniemi

Sustainability Manager

niina.mikolanniemi@vincit.fi

TwitterLinkedIn

Digitaaliset, kestävää kehitystä edistävät palvelut helpottavat arkea ja parantavat maailmaa, mutta ratkaisujen ympäristövaikutuksiin ei toistaiseksi ole kiinnitetty paljoa huomiota. Digitaalisia ratkaisuja kehittäessä tulisi jatkossa huomioida myös digipalvelujen datansiirron ja infrastruktuurin ympäristöjalanjälki. Parempi ymmärrys päästöistä auttaa suunnittelemaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja.

Digitaalisten palvelujen piilokustannukset

Digitaaliset ratkaisut voivat merkittävällä tavalla auttaa yhteiskunnan päästöjen hillitsemisessä. Jos Exponential Roadmap -ilmastoaloitetta on uskominen, digitaaliset ratkaisut voivat vähentää toimialojen päästöjä jopa 15 prosentilla. Eri toimialojen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi optimoimalla kuljetuslogistiikan reittejä, kehittämällä uusiutuvan energian palveluita sekä vähentämällä vähittäiskaupan ja tuotannon päästöjä.

Digitaaliset ratkaisut auttavat saavuttamaan ja jopa ylittämään asetetut tavoitteet aiempaa tehokkaammin. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä digitaalisilla ratkaisuilla on oma ympäristöjalanjälkensä.

On arvioitu, että tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut tuottavat 1,4 prosentista 5 prosenttiin kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Arviointia kuitenkin hankaloittaa se, että digitalisaation ympäristövaikutusta koskevat tiedot ovat niukkoja, hajanaisia ja usein jopa ristiriitaisia. Lisätieto on tarpeen, sillä myös digitaalisten palvelujen kuluttajien olisi hyvä tietää enemmän palvelujen datan ja energian käytöstä.

Kiinnostus digitaalisten ratkaisujen hiilijalanjälkeä kohtaan on kuitenkin kasvussa. Mitä enemmän tiedämme digitaalisten arvoketjujen ja infrastruktuurin päästöistä, sitä paremmin voimme suunnitella ratkaisuja, jotka eivät kiihdytä globaalien päästöjen kasvua.

Vain tunnistetut ongelmat on mahdollista ratkaista

Digitaaliset palvelut, kuten sovellukset, suoratoistopalvelut ja tiedonsiirto, tarvitsevat fyysisiä laitteita sekä sähköä toimiakseen. Myös datakeskukset, verkkoinfrastruktuuri ja langattomat internet-laitteet kuluttavat sähköä sekä aiheuttavat päästöjä. Lisäksi laitteiden ja infrastruktuurin valmistusprosessit käyttävät luonnonvaroja ja hyödyntävät harvinaisia mineraaleja.

Digipalvelujen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä voidaan vähentää parantamalla datakeskusten, tietoverkkojen ja kuluttajalaitteiden energiatehokkuutta. Suosituimpia digiratkaisuja käyttää tavallisesti iso joukko ihmisiä, jolloin pienilläkin suunnitteluvaiheen päätöksillä voi olla suuria vaikutuksia. Esimerkiksi Bristolin yliopiston tuoreessa YouTuben sähkönkulutusta tarkastelleessa tutkimuksessa arvioitiin, että suunnitteluvaiheessa tehdyt pikku viilaukset voivat keventää videopalvelun hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Digitaalisten ekosysteemien kokonaisenergiakulutuksen ja sen osatekijöiden ymmärtäminen auttaa tekemään suunnittelua koskevia päätöksiä, jotka vähentävät kulutuksen minimiin koko digitaalisessa arvoketjussa.

Kansainvälisen ampumahiihtoliiton digipalvelujen hiilijalanjälki

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU esitteli hiljattain uuden digitaalisen ekosysteeminsä. Siihen kuuluivat Vincitin kehittämä uusi verkkosivusto ja mobiilisovellus, joiden tarkoituksena on lisätä maailman ampumahiihtofanien sitoutuneisuutta lajiin ja tukea viestintää. Projektin aikana IBU ja Vincit mittasivat sekä IBUn verkkosivuston että sovelluksen hiilijalanjäljet. Näin pyrittiin selvittämään digitaalisten palvelujen tuottamien päästöjen laatu ja määrä sekä löytämään keinoja päästöjen minimoimiseksi.

Vuoden 2021 kesällä ja syksyllä suoritettu hiilijalanjälkilaskenta arvioi IBUn digitaalisen ekosysteemin kokonaishiilijalanjäljeksi noin 88 000 kg CO2e. Lukuun on laskettu myös videosuoratoistojen päästöt. Vincitin kanssa yhteistyössä kehitetyn verkkosivuston ja sovelluksen kausikohtaisen hiilijalanjäljen arvioitiin olevan 9 600 kg CO2e, mikä vastaa karkeasti keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä vuositasolla tai 15 000 km:n ajomatkaa bensiiniautolla.

IBUn verkkopalvelulla ja mobiilisovelluksilla on arviolta kaksi miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa, jolloin käyttäjäkohtainen hiilijalanjälki on suhteellisen pieni. Vertailu muiden vastaavien digipalvelujen kanssa on hankalaa, sillä tietoa palvelujen hiilijalanjäljestä on saatavilla niukasti. IBUn kaikkien toimintojen hiilipäästöihin verrattaessa digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan muodosta merkittävää päästölähdettä.

 

IBU:n digitaalisen ekosysteemin hiilijalanjälki - yhteensä 88 000 kg CO2e. Verkkosivusto 4,77%, Mobiilisovellus 6,14%, Kilpailujen suoratoisto(Eurovision) 67,3%, Verkkosivusto biathlon.com 21,8%.


Digitaalisen ekosysteemin hiilijalanjälki selvitettiin mittaamalla IBUn verkkopalvelujen ja mobiilisovelluksen välisen tiedonsiirron käyttämä sähkö ampumahiihtokauden aikana. Siirretyn datan määrä oli noin 190 teratavua. Tiedonsiirron lisäksi laskelmaan sisältyy palvelin- ja verkkoinfrastruktuurilaitteiden sekä käyttäjien verkkolaitteiden valmistuksessa syntyneet päästöt. Laskemassa ei ollut mukana käyttäjien laitteiden, kuten kannettavien tietokoneiden ja kännyköiden, synnyttämiä päästöjä, sillä IBUn palvelut muodostavat vain pienen osan näiden laitteiden kokonaiskäytöstä.

Laskelmassa käytettyjä tietoja kerättiin IBUn/Vincitin käyttäjätiedoista sekä digitaalisen ekosysteemin palveluntarjoajilta. Kaikki palvelujen toimittajat vastasivat kyselyyn, mutta yksikään niistä ei kyennyt antamaan palvelukohtaisia hiilijalanjälkeä koskevia tarkkoja tietoja tai energiankulutusta koskevia arvioita, joten niitä ei ollut mahdollista hyödyntää laskelmassa. Lopullisessa laskelmassa käytettiin tutkimuksiin ja yritysten vastuullisuusraportteihin perustuvia julkisesti saatavilla olevia tietoja sekä IBUn käyttäjiä koskevia tietoja.

Alla olevassa taulukossa on esitetty mobiililaitteiden ja kannettavien tietokoneiden käyttäjien kokonaishiilijalanjälki ampumahiihtokaudella. Mobiilikäyttäjillä huomattava osa hiilijalanjäljestä muodostuu energiasta, jota kuluu tiedonsiirtoon mobiiliverkossa. Kannettavien tietokoneiden käyttäjillä myös verkkoinfrastruktuurin valmistusvaiheesessa syntyvät päästöt ovat merkittäviä.

 

Digitaalisen palvelun hiilijalanjälki. Kg CO2e/kausi. Valmistus: mobiililaite 219, kannettava tietokone 1960. Käyttö: mobiililaite 3995, kannettava tietokone 3460.


Kannettavalla tietokoneella käytettävien palveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa erityisesti käytettävän internetin ja langattomien laitteiden valmistus.

 

Digitaalisen palvelun käyttövaiheen hiilijalanjälki. Kg CO2e. Mobiililaite: mobiiliverkon hiilijalanjälki 3700, Datakeskuksen hiilijalanjälki 300. Kannettava tietokone: Käyttäjien laitteiden käytön hiilijalanjälki 1170, Liityntäverkon hilijalanjälki 2040. IP-verkon hiilijalanjälki 0.


Maa ja sijainti, jossa IBUn verkkosivustoa ja sovellusta käytetään, määrittävät palvelujen käyttämiseen käytetyn sähkön lähteen. Laskemassa oletettiin, että tiedonsiirtoon käytetty sähkö ostetaan markkina-alueelta, jolla käyttäjät sijaitsevat. IBU:n palvelun 14 päämarkkinan päästöjen laskemisessa hyödynnettiin maakohtaisia päästökertoimia ja muun maailman osalta sähköntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Muiden tiedonsiirron päästöjen arviointiin käytettiin datakeskusten sijaintia koskevia julkisia tietoja.

Pienilläkin teoilla voi olla merkitystä

Silloinkin kun käyttäjäkohtainen kokonaishiilijalanjälki on suhteellisen pieni, kuten IBUn tapauksessa, digitaalisten palvelujen päästöjä on mahdollista pienentää eri tavoin.

Päästövähennysvinkkejä käyttäjille:

  1. Vaihda WiFi- tai kiinteään verkkoon. Silloin kun palveluja käytetään matkapuhelimella tai kannettavalla tietokoneella esimerkiksi kotona, on järkevää käyttää langatonta tai kiinteää verkkoyhteyttä.
  2. Tarkista, miten käyttämäsi sähkö on tuotettu. Digitaalisisten laitteiden, kuten puhelinten ja kannettavien tietokoneiden lataamiseen kannattaa käyttää uusiutuvaa energiaa.
  3. Uusi laitteita harvemmin ja kierrätä. Verkkolaitteiden (kuten reitittimien) valmistuksessa syntyvät päästöt muodostavat merkittävän osan digitaalisesta hiilijalanjäljestä, mutta niitä on mahdollista vähentää käyttämällä laitteita mahdollisimman pitkään ja kierrättämällä laitteet asianmukaisesti.

Päästövähennyskeinoja digitaalisten palvelujen kehittäjille:

  1. Optimoi siirrettävien kohteiden koko. Pienennä siirrettävät tiedot, kuten kuvat ja videot, ja optimoi ne käyttäjän laitteen ja ruudun koon mukaan. Voit optimoida myös videot eri kaistaleveyksille ja käyttää kuvien lataamista optimoivaa teknologiaa (lazy loading).
  2. Optimoi kapasiteetti. Käytä datakeskuksien on-demand-kapasiteettia erillisen kapasiteetin sijaan hyödyntämällä esimerkiksi pilvikapasiteettia.
  3. Vaihda uusiutuvaan energiaan. Suosi uusiutuvaa energiaa käyttäviä ratkaisuja esimerkiksi datakeskuksissa.
  4. Aktivoi toimitusketju. Tee yhteistyötä digitaalisen arvoketjun parissa työskentelevien yritysten kanssa ja osoita, että olet kiinnostunut palvelujen energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta.

Hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin yhteistyössä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen UseLess Company Oy:n kanssa.

Lisälukemista

 

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!