Ville Pohjola

Ville Pohjola

Design Director

ville.pohjola@vincit.fi

LinkedIn

Oletko ollut tilanteessa, jossa tuntuu, että liiketoiminnan digitalisoimisen haasteet ovat niin viheliäisiä ettei ratkaisua tunnu löytyvän lainkaan? Organisaatiossa on siiloja, joiden seinien läpi eivät ratkaisut tunkeudu, ongelmasta ei saa otetta koska se on melkoinen ameeba eikä ratkaisuvaihtoehtojen paremmuutta pysty helposti mittaamaan koska kyse on arvopohjaisista valinnoista? Kaikki nämä esimerkit voivat tehdä ratkaisun löytämisestä haastavaa. Silloin voi olla hyvä kaivaa esiin agile eli ketterä kehitys höystettynä vanhalla tutulla design- eli muotoiluajattelulla. Nyt kerromme tästä uudenlaisesta tulokulmasta enemmän.

Ihan ensimmäisenä täytyy vastata siihen, että miksi puhumme näistä kahdesta eri tiedekuntaa edustavasta asiasta samassa artikkelissa. Agile, ketterä kehitys eli yleisemmin kokeilukulttuuri on tullut muoti-ilmiöksi, koska sen avulla on saatu luotua esimerkiksi fiksumpia ohjelmistokehityksen strategioita ja liiketoimintaa. Vanha perinteinen muotoiluajattelu (Design thinking) puolestaan on valjastanut jo vuosia luovan ajattelun innovaatiotyön moottoriksi. Mikä näitä ajattelumalleja sitten yhdistää? No, vastaus piilee näiden kahden kokeilevan kulttuurin polttopisteissä olevissa yhteisissä arvoissa. Ei, emme puhu puhtaasti agilen arvoista vaan niistä, jotka liittävät nämä kaksi ajattelumallia yhteen. Sekä ketterä kehittäminen että design rakentuvat ihmisen ottamiseen kehityksen keskiöön. Siksi molemmat kulttuurit jakavatkin heti ensimmäisenä käyttäjän ymmärtämisen ja hänelle aidon arvon tuottamisen. Meillä Vincitillä tämä arvojen lista tiivistyy kätevästi viideksi työvaiheeksi:

  1. Kuuntele oikeita henkilöitä (ja lue myös rivien välistä)
  2. Hahmota kärsivällisesti (suunnittelutyöllä ratkaistava ongelma oikein)
  3. Ideoi yhdessä (eri alojen osaajista koostetun tiimin kanssa)
  4. Kokeile rohkeasti (erilaisia nopeita ratkaisuvaihtoehtoja rakentelemalla)
  5. Kysy, kuuntele uudestaan (ja korjaa suuntaa jos näyttää että sille on tarvetta)

Listasta on erilaisia variaatioita erilaisilla termeillä, mutta perusajatus on sama. Kuuntele, muodosta perusymmärrys ja kehitä ymmärrystä matkan aikana kokeilemalla kevyesti erilaisia ratkaisua ja kysymällä palautetta niihin. Mitä sitten jokaisen arvon takana tarkemmin on?

Kuuntele oikeita henkilöitä

Kuten todettua, tässä ensimmäisessä arvossa on oikeastaan molempien mallien ydin. Se sanoo ”ota ihminen eli asiakkaasi tuotekehityksesi keskiöön ja asetu aidosti hänen asemaansa.” Kilpailuetua ei pysty rakentamaan, jos ei ymmärrä käyttäjän tarpeita ja markkinassa olevia tyhjiöitä. Näissä tyhjiöissä on myös suurin mahdollisuus. Aina kun pystyt täyttämään jonkin tarpeen laadukkaasti ja raikkaalla tavalla, pystyt tekemään myös suurimman vaikutuksen asiakkaaseesi. Se, että jokainen tehtävä toiminnallisuus tuottaa aidosti lisäarvoa käyttäjälle on ketterän kehittämisen ydin. Mitään tuotetta tai toiminnallisuutta ei pidä tehdä vain siksi, että se voisi olla kiva, vaan sen takana pitää olla aito arvontuotto. Se, että sama asia tehdään innovatiivisella tavalla on puolestaan se lisämauste, jonka muotoiluajattelu tuo tuotekehitykseen. Olennaista on aluksi miettiä kuka on  asiakkaamme? Tunnemmeko hänet oikeasti vai arvaammeko omista lähtökohdistamme? Tässä kohtaa kannattaa haastatella ja määritellä vaikkapa käyttäjäpersoonat palvelumuotoilun työkalupakilla kuntoon.

Hahmota kärsivällisesti ongelma oikein

Jos ei tunnista ja pysty määrittelemään oikeaa ongelmaa, ei myöskään pysty ratkaisemaan sitä oikein. Siksi hahmotusvaihe on toinen onnistumisen perusedellytys. Ratkaistavaa suunnitteluongelmaa hahmottaessa kannattaa aivan ensimmäisenä muistaa se, että ne tärkeimmät viestit voivat olla niitä rivien välistä luettavia hiljaisia signaaleja. Muotoiluajattelu pyrkii ratkaisemaan asioita luovasti ja siksi yksi luovan suunnittelijan tärkeimmistä kyvyistä on kuunnella noita hiljaisia signaaleja erityisellä tavalla. Tämä voi olla kohta, jota on hankala kopioida, mutta siihenkin löytyy paljon työkaluja. Tässä vaiheessa intuitio voi olla yhtä tärkeä työkalu kuin pitkä kokemus ja tutkimustieto.

Kun halutaan ymmärtää ja määrittää työn alla oleva kokonaisuus mahdollisimman hyvin, kannattaa antaa pohdiskelevammalle otteelle hetki aikaa. Se ei ole ajanhukkaa, vaan kuten perinteinen palvelumuotoilu-prosessin tuplatimanttikin kuvaa, voidaan alussa käyttää tutkimuksellisempaa otetta.

kaaviokuva prosessista

Avuksi kannattaa ottaa käyttöön käyttäjä- ja markkinatutkimuksen työkaluja. Käytettävyysasiantuntija kykenee kuulemaan käyttäjän ääneen sanomattomat tarpeet oman työkalupakkinsa avulla ja esimerkiksi dataa hyödyntävä markkinatutkimus voi löytää sen timantin, joka kannattaa hioa lopulliseksi ratkaisuksi. Näin ratkaistava haaste tulee määriteltyä oikein ja samalla siivilöityä esiin ne suurimmat mahdolliset hyödyt. Tärkein asia on hahmottaa kokonaisuus siten, että sekä ihmisen että liiketoiminnan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Näin saadaan digituotteen toiminnallisuuslistaan (Backlogiin) juuri ne oikeat asiat ja juuri siinä oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Toiminnallisuuslistan pohjaksi tuotetut, oikeisiin faktoihin pohjautuvat, käyttäjätarinat ovat aina vahvempia kuin projektiryhmän keskenään tekemät oletukset. Olennaista on kysyä: minkä ongelman haluan ratkaista ja mitkä mahdollisuudet haluan hyödyntää?

Ideoi yhdessä

Konseptin hahmottaminen työpajojen avulla on olennainen osa ketterää yhdessä luomista. Kun oikeat ihmiset ovat oikeassa hetkessä tuottamassa yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja ideoimalla, ollaan jonkin tärkeän äärellä. Joku voi tarttua toisen heittämään ideaan ja kehittää siitä uuden, ja ehdoton viisaus on että hyvin fasilitoituna yhden päivän työpaja tuottaa tiiviimmän paketin kuin pidempi yksin kammiossa häärääminen. Siksi fasilitointi onkin esimerkiksi yksi agile coachien, ketterän kehityksen valmentajien supervoima. Turha varmaan mainita, että myös esimerkiksi Vincitin konseptisuunnittelijat käyttävät paljon erilaisia fasilitointimenetelmiä työssään?

Isompien liiketoimintahyötyjen löytäminen ja viheliäisten ongelmien ratkaiseminen ei ole yhden ihmisen hommaa. Se ei ole myöskään pelkästään yhden alan osaajien työtä, vaan  monialaisen tiimin voima kannattaa valjastaa etsimään parhaat ratkaisut. Ja ei. Ideointivaihe ei ole pelkästään nippu työpajoja. Se on sekä tiimin ideointivoimaa että yksilön ajatteluvoimaa hyödyntävä hyvin jäsennetty prosessi. Sen lopputuloksena pitää olla digituotteen suunnittelun ajurit, sellaiset jotka ovat linjattu yrityksen liiketoimintatavoitteiden kanssa. Mieti siis seuraavaksi ketkä olisivat niitä oikeita sidosryhmäläisiä tuottamaan parhaat ja eri suunnista pureksitut ideat kasaan? Kun ryhmä on kasassa, istuta heidät samaan asiantuntijan fasilitoimaan työpajaan. Vaikka sitten etänä!

Kokeile rohkeasti

Kun tuotesuunnittelun tavoitteet ja ajurit ovat tiedossa, eli ongelma on määritelty yhdessä, alkaa kokeiluvaihe. ”Fail fast” on ketterän kehityksen ydinarvo ja se pohjautuu erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen nopeaan siivilöintiin. Tavoite on vähän kuin kullankaivajalla, huuhtoa nopeasti turhat hiekat pois idea- vaskoolista ja jättää pohjalle oikeat kultahippuset. Tärkein asia ketterässä kokeilukulttuurissa on luottaa siihen, että matka kyllä määrittää suunnan. Jotta turha idea-aines saadaan nopeasti pois pöydältä, kannattaa hyödyntää sekä tekniset että käyttäjän näkökulmat hyödyntävä mallinnusprosessi hyvin. Erilaisia protoilun työkaluja on nykyään internet pullollaan ja parhaat tarjoavat mahdollisuuden rakentaa toimivia demoja vaikka etänä yhdessä. Tässäkin kohtaa käyttäjäkokemussuunnittelijat voivat pyöritellä nopsaan esimerkiksi Figmalla (Tämän hetken suosituin UX-suunnittelun webbipohjainen työkalu) rautalangat kuntoon. Nykyään on helppo luoda vaikka kännykässä pyöriteltävä demo valmiiksi samalla kun tekniset asiantuntijat voivat pyöritellä teknologiavalintoja samanaikaisesti. Tiimivoimaa voi siis käyttää edelleen tässä vaiheessa, jossa mahtavat mokat on tarkoitus tehdä mutta vielä ilman isoja tappioita. Ota siis rauhassa ensimmäinen askel ja anna polun viedä. Seikkaile rauhassa digimaailmassa ja luota että oikea ratkaisu ongelmaasi löytyy agilella ajattelulla pienemmällä vaivalla. PDCA (Plan-Do-Check-Adjust) on malli, jolla me tiedämme saavutettavan hyviä tuloksia.

Kysy. Ja kuuntele uudestaan.

Kun suunnittelupöydältä on saatu ulos jokin proto, sitä ei kannata piilotella enää vakan alla kuin suurinta salaisuutta. Sen kanssa kannattaa kävellä pikaisesti alkuvaiheessa hyödynnettyjen käyttäjien ja muiden sidosryhmien luokse ja kysyä, että mitäs he ovat ajatuksesta mieltä. Jos huomaat, että oletukset ovat olleet oikeita, saat parhaimmillaan innostunutta palautetta: ”enpä olisi koskaan tullut ajatelleeksi että sen voi tehdä noinkin!” Jos näin käy, tiedät alkuvaiheessa osanneesi lukea rivien välit oikein. Jos taas palaute on luokkaa ”ihan kiva”, on tässä kohtaa helppo palata pikaisesti alkuun ja tarkistaa ensin, että alun ongelman hahmottelu ja suunnittelun ajurit ovat oikein. Jos näin on, ei muuta kuin kokeilemaan uudestaan. Ei se satu! Aina voi myös valjastaa datan kuuntelemaan puolestasi. Se voi tunnistaa omalla tavallaan hiljaisia signaaleja, kunhan oikeat asiantuntijat valjastetaan tulkitsemaan datavirtoja. Ota siis tässäkin kohtaa avuksesi monialainen tiimi jossa eri alojen tietäjät tekevät oikeat tulkinnat.

Vincit ja ketterät koulutukset

Koska muotoiluajattelu on osa ketterää tuotekehitystä, on Vincitilläkin nyt otettu muotoiluajattelu yhdeksi osaksi agile-koulutuksiemme työkalupakkia. Vincitin agile-koulutuksien lista on jo valmiiksi pitkä. Meiltä on saatavissa esimerkiksi seuraaviin aiheisiin koulutuksia:

  • Fasilitointi
  • Retrospektiivit
  • Tuoteomistajan (Product Owner) ja Scrum Masterin koulutukset
  • Etätiimityöskentely
  • Muotoiluajattelu ja viheliäiset ongelmat
  • Lean ja Kanban menetelminä
  • Arvovirtakartoitukset
  • Eventstorming
  • A3 ongelmanratkaisu
  • Agile LEGO työpajat
  • Parempia käyttäjätarinoita & käyttäjätarinoiden kartoitus
  • Visiosta Missioon testit – mikä on onnistunut projekti?

Lisäksi Vincitin liki 50 design-ammattilaista pystyvät tarjoamaan luovaa ja käyttäjäkeskeistä asiantuntemustaan esimerkiksi seuraavissa teemoissa:

  • Liiketoiminnan muotoilu
  • Käyttäjätarpeiden ja liiketoiminnan hyötyjen louhinta
  • Konseptin kirkastaminen
  • Palvelumuotoilu erityisesti dataa hyödyntäen
  • Arvopohjainen muotoilu ja vastuullisuus kilpailuetuna
  • Ketterä käyttöliittymäsuunnittelu ja ”DesignOps”-konsultointi
  • Käytettävyystestaus ja saavutettavuus

Agile ja design –  laadun, hyödyn ja arvon lisääjät

Nykyajan digitaalinen tuotekehitys ei siis ole pelkästään koodausta. Agile ja design ovat molemmat ajattelumalleja, joilla rakennetaan tuotteelle sen arvo, kilpailijoista erottuva lisähyöty sekä varmistetaan tuotteen laatu. Sinun yrityksellesi nämä asiat tarkoittavat parempaa hyöty-panos-suhdetta sekä korkeampaa asiakastyytyväisyyttä.

Jos nämä yhtä aikaa luovat ja ketterät arvot herättivät kiinnostuksen, ota yhteyttä ja katsotaan miten voimme auttaa liiketoimintaasi ketterästi muotoillen!

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *