Riku Huikuri

Riku Huikuri

Senior Advisor, Organizational Renewal

riku.huikuri@vincit.fi

LinkedIn

Yritysten kannattaa panostaa erityisen paljon muuhunkin kuin teknologiaan, kun ne digitalisoivat toimintaansa. Kehitys on menestyksellisempää, kun asioita tehdään yhdessä, kokeilujen tuloksia viedään päättäväisesti käytäntöön ja samalla uudistetaan tapaa tehdä ja organisoida työtä.

“No ne tekniset asiat on yleensä helpointa ratkoa. Sen sijaan homma kaatuu yleensä ihmispuolella, jos on kaatuakseen”. Näin toteaa moni kokenut konkari miettiessään uransa varrella näkemiään digitalisaatioponnisteluja. Digikyvykkyyden kehittäminen yrityksessä ei tarkoita koskaan ainoastaan järjestelmien käyttöönottohankkeita. Kyse ei ole vain uuden teknologian hyödyntämisestä vaan tavoista organisoitua, toimia ja käyttäytyä tuloksellisesti ympäristöissä, jotka muuttuvat nopeasti.

Tiivistin kokemuksemme viiteen seikkaan:

1. Ihmiset omaksuvat uusia teknologioita nopeammin kuin yritykset

Ihmiset ottavat uutta teknologiaa käyttöön nykyisin nopeammin kuin yritykset, toisin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Samalla sekä yritysten asiakkaat että omat työntekijät haluavat asioida ja työskennellä tavoilla, jotka tekevät elämästä helpompaa. Digitalisaation myötä asiakaskokemus ja työntekijäkokemus tulevat siis entistäkin tärkeämmiksi. Tässä piilee monelle yritykselle suorastaan eksistentiaalinen uhka: asiakkaat ja työntekijät vaihtavat firmoihin, jotka pystyvät tarjoamaan sujuvampaa arkea heidän odotustensa mukaisella tasolla. Digihankkeita ei tämän vuoksi tule tehdä umpiossa vaan yhdessä sekä asiakkaiden että oman henkilöstön kanssa.

2. Ideat ja innovaatiot syntyvät yhteistyöstä

Uudet innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa sekä yrityksen sisäisesti että ulkoisten kumppanien kanssa. Sisäisessä innovoinnissa on tärkeää tunnistaa kullekin yritykselle toimivin malli: tehdäänkö innovaatiotyötä erillisessä yksikössä vai laajamittaisemmin työyhteisöä osallistaen? Vai luodaanko kenties virtuaaliorganisaatio, eräänlainen innovaatiohubi, johon osallistuu jäseniä eri puolilta yritystä? Kussakin mallissa on hyötynsä ja kääntöpuolensa erityisesti innovaatioiden johtamisen, prioriteettien ja ajankäytön hallinnan sekä uusien avauksien käytäntöön viemisen vinkkelistä.

Uuden ideointia tehdään usein myös kumppanien kanssa toimialan ekosysteemissä tai yhteistyössä pienempien startup-yritysten kanssa. Oman ekosysteemin sisällä tehtävä yhteiskehittäminen on hyvin hedelmällistä, mutta uhkana on toimialan murrosten tai sen ulkopuolelta tulevien uhkien sivuuttaminen. Toimialarajojen yli tapahtuva innovaatiotyö onkin mielenkiintoinen ja kasvava suuntaus. Mielenkiintoinen esimerkki eri alojen yritysten yhteisestä innovaatiotoiminnasta digitalisaation edistämiseksi on ruotsalais-suomalainen Combient-yhteisö. Sen ideana on jakaa oppeja ja toimivia ratkaisuja yritysten välillä, ilman huolta kilpailuasetelmista.

Yritykset ovat myös muuttumassa yhä enemmän dataohjautuvuuden suuntaan. Dataa osataan kerätä monipuolisemmin ja sille osataan antaa oleellisia merkityksiä. Kun datavirrat kasvavat ja vapautuvat ja niitä on analysoimassa osaavaa henkilöstöä, uusien innovaatioiden synty on lähes väistämätöntä.

3. Muutokset etenevät oppimisen kautta

Suuretkin muutokset usein tapahtuvat useiden pienempien muutosten kautta. Tärkeintä on, että yritys tekee suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti kokeiluja, varmistaa että niistä opitaan ja ennen kaikkea vie opit käytäntöön muualla organisaatiossa. Tärkeintä on halu tehdä ideoille jotain, eikä kokeilujen tehtailu vain siksi että muutkin tekevät niin. Eksploraation lisäksi tarvitaan siis eksploitaatiota. Yhtä tärkeää on löytää oikea tasapaino ja tahtotila uuden kokeilun ja nykyisen ydinbisneksen tekemisen välillä.

4. “What got you here won’t take you there” – uutta ei voi tehdä vanhalla tavalla

Moni perinteinen ja menestynyt yritys jää takakäpälästään kiinni niin sanottuun kompetenssiansaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemman menestyksen kannalta tärkeät kyvykkyydet ja toimintatavat pitävät yrityksen kiinni menneessä. Uusiin tapoihin liittyvät riskit ja aiemman menestyksen tuoma omahyväisyys estävät uudistumista. Onkin tärkeää tunnistaa organisaation muuttamista estäviä tekijöitä ja löytää keinot niiden kiertämiseksi.

Mikä tahansa muutos digitaaliseen suuntaan edellyttää selvää muutosta tavoissa tehdä ja organisoida työtä. Tutkimusten mukaan yksi tärkeä tekijä, joka erottaa ns. diginatiivit yritykset perinteisemmistä on tapa organisoida työ poikkitieteellisiin ja -toiminnallisiin tiimeihin (“cross-functional teams”), joilla on reippaasti päätäntävaltaa. Näin järjestetyt tiimit toimivat nopeammin, reagoivat muutoksiin joustavammin ja luovat ympäristön, jossa sen jäsenet voivat ajatella eri tavoin ja omaperäisemmin.

5. Oppiiko vanha koni uusia temppuja?

Uusien asioiden tekeminen uusilla tavoilla edellyttää, että henkilöstö uudistaa osaamistaan ja oppii jatkuvasti uutta. Tehostamisen rajat tulevat nopeasti vastaan, joten tuottavuutta on mahdollista parantaa ensisijaisesti jatkuvan oppimisen kautta. Puhutaankin, että olemme siirtymässä skaalautuvasta tehokkuudesta skaalautuvaan oppimiseen.

Jatkuva oppiminen on tärkeää myös siksi, että parhaat asiantuntijat eivät halua olla töissä yrityksessä, joka ei hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia. Monet, jotka ovat siirtyneet ajassa taaksepäin yritykseen, joka on digitalisaatiossa takamatkalla, ovat turhautuneet uudessa työssään. Yritysten täytyy tehdä kaikkensa, jotta huippuasiantuntijat kokevat oppivansa, etenevänsä ja menestyvänsä osana organisaation muutostarinaa.

Vincit Now on liikkeenjohdon opas matkalla kohti kestäviä ja toimivia digitaalisia bisnesmalleja, ratkaisuja ja organisaatioita. Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää!

Tykkäsitkö artikkelista?

Anna pienet aplodit!