Tuotekehitystä eri tavoilla

Tomi Ahonen julkaisi blogissaan uusia tilastoja älypuhelinvalmistajien markkinaosuuksista. Tilastojen mukaan kolmen kärki (Nokia, Apple ja Samsung) on markkinaosuuksissaan pyörähtänyt päälaelleen viimeisten 18 kuukauden aikana. Karkeasti katsottuna Samsungin markkinaosuus on nyt kaksinkertainen Appleen nähden ja vastaavasti Applen markkinaosuus tuplat Nokiaan verrattuna. Murrokseen on varmasti useita syitä, mutta haluan tarkastella yhtä tekijää: tuotekehityksen vaikuttavuutta.

Alla on esitetty Applen ja Nokian panokset tuotekehitykseen suhteessa liikevaihtoon ja -voittoon vuosilta 2008-2011. Nokian kohdalta mukana on ainostaan Devices & Services yksikkö, kun taas Applen osalta on tarkasteltu koko yritystä. Samsungin lukuja ei ole käytössä ja niitä väärentäisi se, että iso osa Samsungin älypuhelinten tuotekehityksestä tapahtuu Googlella.

2008 2009 2010 2011
Nokia R&D % liikevaihdosta 8,91 % 10,71 % 10,14 % 10,20 %
R&D % liikevoitosta 53,77 % 90,04 % 89,54 % 276,13 %
Apple R&D % liikevaihdosta 2,96 % 3,11 % 2,73 % 2,24 %
R&D % liikevoitosta 13,32 % 11,35 % 9,69 % 7,19 %

 

Nokian kohdalla viimeaikainen tuloskehitys vääristää isoa kuvaa. On kuitenkin selkeää, että Nokian investoi R&D:hen suhteessa enemmän kuin Apple. Tällä ei kuitenkaan ole ollut positiivista vaikutusta liikevaihtoon, tulokseen tai markkinaosuuteen.

Merkittävä ero löytyy myös siitä, mihin nämä yritykset ovat kohdentaneet investointejaan. Älypuhelinmarkkinoista puhutaan yhä useammin ekosysteemien taisteluna. Toisin sanoen menestyksen kannalta merkittävässä roolissa ovat älypuhelinten käyttöjärjestelmät ja niiden ympärillä tapahtuva kehitys.

Tarkastellulla ajanjaksolla Nokia, kuten moni muukin suomalainen yritys, on ohjannut ohjelmistokehitystä halvemman kustannustason maihin. Olen usein kuullut kuinka monta ohjelmistosuunnittelijaa saa Intiasta yhden suomalaisen hinnalla. Samaan aikaan Apple on pitänyt ohjelmistokehityksen pitkälti Piilaaksossa, jossa Business Insiderin mukaan Applen ohjelmistokehittäjien vuosipalkat lähtevät 100 000 dollarista ylöspäin.

Tuloksista päätellen hyvää ohjelmistokehittäjää ei korvata määrällä ja hyvä ohjelmistokehittäjä tietää, että sillä mitä jättää tekemättä on yhtä suuri vaikutus lopputulokseen kuin sillä mitä tekee.

Jarkko Järvenpää

Jarkko Järvenpää

3 kommenttia

Kiitokset kommenteista Laurille ja Tonille.

Tekesin tuki toki saattaa houkutella investoimaan enemmän, mutta ilman konkreettista projektia ja omaa rahoitusta sitäkään ei saa. Toisin sanoen Tekes-tuetuissa projekteissa on käsittääkseni aina ollut tavoite minkä saavuttamiseksi myös Nokia on halunnut käyttää aikaa ja rahaa.

Vaikea on myös uskoa, että kirjanpitotavoissa olisi niin suuria eroja, että ne yksistään selittäisivät moninkertaisen eron. Molempien luvut ovat poimittu yritysten SECille luovuttamista tiedoista.

Toni sanoo:

Tärkein tuotekehityksen määrään vaikuttava tekijä taitaa kuitenkin olla kirjanpito, eli kuinka paljon erinäisistä firman sisäisistä kuluista lasketaan R&D:ksi. Nokian merkittävän suureen R&D-kulupottiin vaikuttanee eniten se, että Suomessa Tekes tukee R&D:tä.

Kirjanpito ei ole mitään eksaktia tiedettä, kuten nörttien luulisi tietävän…

Lauri sanoo:

Kyllä! Tätä itsekin pohtinut.

Liity keskusteluun