Listauksen myötä parempi työpaikka – utopiaa?

Vincit tiedotti maanantaina 1.6. digijytkystä eli aikeistaan mullistaa suomalaisten yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden digitalisoituminen. Tätä seurasi melkoinen yhteydenottojen määrä. Tyrkylle löytyi monenmoista kumppania, onnittelijaa ja varoittelijaa. Onnittelut ovat tietysti tässä vaiheessa vielä täysin turhia, koska polkua ei ole valittu saatikka, että tiedettäisiin mitä sen päästä löytyy. Kumppanikeskustelutkin ovat oma lukunsa ja vaihtoehtoja tullaan käymään huolellisesti läpi. Tässä kirjoituksessa keskitytään kuitenkin esiin nousseisiin huoliin. Niitä löytyi, kun asiaa käytiin omalla porukalla läpi ja lisää, kun asian kanssa tultiin ulos kaapista.

Päähuoli tuntui olevan, että miten käy Vincitin mahtavan yrityskulttuurin, kun myymme sielumme pörssipirulle. Olen luonnollisesti tehnyt taustatyötä kohtuuhuolella ja pyrkinyt tunnistamaan First North –listauksen pakottamat vaatimukset siihen suuntaan, että listatun yhtiön pitää muuttua tunteettomasti kvartaalien perässä juoksevaksi ja yksilön unohtavaksi olioksi. Yhtään ei ole vielä selvinnyt. Jos olen oikein ymmärtänyt, listauksesta tai listaamattomuudesta riippumatta osakkeenomistajat arvostavat menestyvää liiketoimintaa, strategian mukaista kasvua ja yritystä ylistäviä asiakkaita. Ja niissä hommissahan Vincitiä ei pese kukaan.

Ja kaikki edellä mainitut asiathan pohjaavat siihen, että meillä on erittäin tyytyväiset ja sitoutuneet työntekijät. Osakkeenomistajan näkökulmasta tuntuisikin erittäin hölmöltä lähteä uhraamaan nykyinen kulttuuri minkään syyn vuoksi. Tämä pitää pystyä kirkastamaan myös mahdolliseen listausantiin osallistuville isommille sijoittajille. Ellei siinä onnistuta, ei julkinen listaus ole meidän juttu. Tästä syystä Vincitin listaumiskeskusteluun osallistuu aktiivisesti koko henkilöstö ja heillä on myös mahdollisuus vetää homma jäihin niin halutessaan.

Parhaissa työpaikoissa päätökset tehdään siellä missä ne vaikuttavat. Edellinen vaatii sen, että yrityksen sisäinen tieto on avoimesti saatavilla. Tähän, jos johonkin, listauksella saattaa olla konkreettisia vaikutuksia. Mutta vaikuttaa siltä, ettei tiedon pimittäminen sinänsä ole minkäänlainen listauksen asettama vaatimus. Sen vääränlainen hyödyntäminen sen sijaan on ja siihen pitää viritellä jonkinlainen ratkaisu. Ei kuitenkaan kuulosta siltä, että avoimuuttakaan pitäisi erityisen rankalla kädellä rajoittaa.

Omaan työhön vaikuttaminen, loistavat työkaverit, mielenkiintoiset ja merkitykselliset hommat sekä kirsikkana kaiken alla hassu kulttuuri. Siinä ehkäpä suurimmat tekijät siihen, että Vincit on valittu kaksi kertaa putkeen Suomen parhaaksi työpaikaksi ja eilen kruunuksi Euroopan kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi. Itselleni ei ole missään määrin selvinnyt miksi näiden asioiden pitäisi muuttua. Ymmärrän, että niiden säilyttäminen tulee olemaan merkittävä haaste. Mutta sitä se on tälläkin hetkellä ja sen eteen tehdään kaikki mahdollinen.

Listautumisen tuoman uskottavuuden ja digijytky-palvelumallin lanseerauksen myötä on sen sijaan selkeä mahdollisuus työn merkityksellisyyden parantamiseen. Pääsemme jatkossa mielenkiintoisempien hankkeiden pariin. Sellaisten, jotka onnistuessaan muuttavat satojen tuhansien ja jopa miljoonien elämää parempaan suuntaan. Meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa millä tavoin hankkeita tehdään. Onhan meillä kiistatta alan kovimpia track recordeja hankkeissa onnistumisessa. Meille avautuu aivan uudenlaisia hankkeita ja asiakkuuksia laajentuvan palvelutarjoaman myötä.

Kaiken tämän myötä pystymme edelleen pitämään rekrytointirimamme korkeammalla kuin kilpailijamme ja asiakkaamme. Houkuttelemme kovimmat erikoisosaajat ja Vincitin kulttuuriin parhaiten istuvat huippuasiantuntijat, jotka oppivat meiltä ja jakavat tietämystään. Osa saattaa arvostaa myös tunnettuuden kasvamista, kun parhaassa tapauksessa isoäidille ei tarvitse kymmenettä kertaa kertoa missä sitä olikaan duunissa.

Pörssiyhtiöitä moititaan monesti ylireagoinneista, jotka oireilevat jatkuvilla yt-neuvotteluilla ja pikaisesti annetuilla potkuilla. Kuten listaamattomassakin yrityksessä, pitkällä aikavälillä olennaisinta on palkata yrityskulttuuriin hyvin istuvia ja mahdollisimman osaavia henkilöitä. Niin kiire kasvaa ei voi olla, että rekrytoinnissa vedetään mutkia suoriksi. Jos tässä onnistutaan, ei irtisanomisilla saavuteta kenenkään näkökulmasta etua vaan on hyväksyttävä se fakta, että liiketoimintaan kuuluu myös niitä heikompia ajanjaksoja.

Minulle mahdollinen listaus edustaa ennen kaikkea mahdollisuutta jatkaa Vincitin ainutlaatuisen kulttuurin levittämistä. Edetä omaa polkua kuten tähänkin asti, mutta isommin. Lähtökohtana luoda uudesta Vincitistä yhtiö, jonka tavoitteena ei ole päivän osakekurssin maksimointi vaan pitkäjänteisen menestymisen mahdollistaminen keskittymällä henkilöstön hyvinvointiin ja asiakkaiden tyytyväisyyteen. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata millaisia sijoittajia tällaisella tulokulmalla löydetään, jos listaukseen päädytään.

Avatar

Mikko Kuitunen

Liity keskusteluun