Huippuorganisaation kuolemanhyve nro. 3: Viha

nakokulma

Vihaa epäonnistumista.

Vanhan sanonnan mukaan mitä tietoisesti vihaamme, sitä tiedostamatta kadehdimme. Viha onkin kateuden sukulaistunne, joten siitä on hyvä jatkaa kuolemanhyveiden läpikäymistä. Usein vihalla tarkoitetaan voimakasta tai intohimoista tunnetta ja sitä pidetään lähtökohtaisesti  kielteisenä asiana, sillä voimakas ja intohimoinen viha voi johtaa hallitsemattomaan käytökseen. Joskus vihan sanotaan olevan rakkauden vastakohta, mutta näinhän asia ei suinkaan ole. Viha ja rakkaus ovat lopulta hyvin lähellä toisiaan, kuten saman kolikon kaksi eri puolta. Vihaa ja rakkautta yhdistää myös se seikka, että molempien vastakohta on välinpitämättömyys. Epäonnistuminen on nykyään hitti. Menestyneet yrittäjät puhuvat epäonnistumisen välttämättömyydestä. Mentorit ja elämänhallintavalmentajat auttavat eroon epäonnistumisen pelosta ja kannustavat ihmisiä epäonnistumaan.  Vuodesta 2011 on vietetty ihan epäonnistumisen päivääkin lokakuun puolivälin tienoilla ja sillä tavalla haetaan epäonnistumiselle oikeutusta. Miksi siis kohdistaa tämä vahva tunne nykyiseen muoti-ilmiöön?

Minäkin olen sitä mieltä, että aina kaikki ei mene putkeen. Epäonnistumiset ovat osa elämää ja auttavat yksilöä oppimaan. En silti ymmärrä minkä vuoksi epäonnistumista pitäisi tavoitella tai miksi sitä pidetään hyvänä asiana. Mielestäni tässä menee kaksi asiaa sekaisin: yhtäältä epäonnistuminen, jota mielestäni on tervettä vihata ja toisaalta yrittämisen pelko tai puute, jonka todellisuudessa näen oikeana haasteena. En tässä tarkoita yrittämisellä pelkästään liiketoiminnan perustamista tai pyörittämistä vaan laajemmin uusien asioiden tekemiseen tarttumista ja samalla pienten sekä suurten riskien ottamista.

Kun yritetään näyttävästi, myös onnistutaan tai epäonnistutaan näyttävästi. Välillä tuntuu, että epäonnistumista (tietysti pois lukien konkurssi, joka on Suomessa melkoinen polttoleima) arvostetaan enemmän kuin onnistumista. Se tuntuu hölmöltä, sillä onnistumiset ovat ainoa tapa tuottaa hyvinvointia . Ellei oteta huomioon näennäisiä epäonnistumisia, jotka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuvatkin todellisiksi onnistumisiksi, kuten esimerkiksi penisilliini, mikro ja laminoitu lasi.

Monesti unohtuu myös, että erityisesti tuotekehitykseen kuuluu erottomattomasti oikeiden päätösten tekemisen lisäksi se, että opitaan mitä ei pidä tehdä. Sanotaan, että James Dyson teki 5 000 versiota ennen kuin sai pölypussittoman imurin toimimaan kunnolla. Tätä käytetään myös esimerkkinä tarinasta, jossa epäonnistumisten kautta päästään voittoon. Väärin. Dyson oppi jokaisesta prototyypistä, joten niitä ei voi missään määrin pitää epäonnistumisina vaan välttämättöminä portaina kohti maailman mullistavaa innovaatiota. Mielestäni epäonnistumisten romantisointi on turhaa ja vie huomion pois yrittämisen tärkeyden korostamisesta.

Itse koen vihaavani epäonnistumista. Hyväksyn sen mahdollisuuden ja annan sille tilaa, mutta vihaan sitä joka kerta. Tästä syystä en vietä epäonnistumisen päivää. Sen sijaan vietän yrittämisen päivää. Joka päivä.

Avatar

Mikko Kuitunen

Liity keskusteluun