Huippuorganisaation 7 kuolemansyntiä (vaiko -hyvettä?)

nakokulma

Osallistuin loppukeväästä 2013 Nordic Business Forumin järjestämään Business Summit -seminaariin, jossa oli silläkin kertaa mahtava esiintyjäkaarti. Vaikka viihdyin erinomaisesti yleisössä, en malttanut olla miettimättä, kuinka siistiä olisi itse olla lavalla puhumassa. Tunsin kateutta DealDashin Williamille, Blondinbellalle (Isabella Löwengrip) ja muille esiintyjille. Tiesin kateuden olevan yksi niin kutsutuista kuolemansynneistä ja jäin pohtimaan vallinnutta tunnetta. Miksi tunnen kateutta; onko se väistämättä väärin?

Pähkiessä mieleeni muistui, että kävin viitisen vuotta sitten kuuntelemassa Jaakko Heinimäkeä, joka puhui Tampere-talossa työn seitsemästä kuolemansynnistä. Viihdyttävästä esityksestä en enää yksityiskohtia juuri muista, mutta raflaava lähestymistapa jäi kyllä mieleen. Se rohkaisi myös minua jatkojalostamaan ajatuksia oman syntilistan laatimiseksi. Kohteena olisi oma lempilapseni eli asiantuntijaorganisaatio ja sen johtaminen.

Seitsemän kuolemansyntiä kumpuavat varhaisesta kristillisestä opetuksesta ja ne nähdään ikään kuin pääpaheina, joista muut synnit seuraavat. Kuten Dante Jumalaisessa näytelmässään esittää, seitsemän kuolemasyntiä ovat pahimmasta alkaen:

  • Ylpeys
  • Kateus
  • Viha
  • Laiskuus
  • Ahneus
  • Ylensyönti / mässäily
  • Himo

Danten kuvaamat pääpaheet ovat saaneet sittemmin paljon julkisuutta niin elokuvien, tv-sarjojen kuin myös kirjojen muodossa. Jonkinlaisena trendinä näyttäisi olevan myös monenmoisten syntilistojen koostaminen eri aihealueista. Pikaisella googletuksella löytyi muutama esimerkki:

Heti alkuun tuntui, että alkuperäisiin pääpaheisiin olisi melko vaivatonta löytää liittymäpinnat myös asiantuntijaorganisaation ja sen johtamisen näkökulmasta. Mutta kuten Googlekin sen jo todisti, ihan uniikki ajatus kuolemansyntien listaaminen eri konteksteissa ei ollut ja se himmensi tekemäni pohjatyön loistokkuutta. Jotain tuoretta kulmaa pitäisi löytää, joten jatkoin pohtimista.

Tässä vaiheessa palasin lähtöpisteeseen eli kateuden tunteeseen Marina Congress Centerin takapulpetissa. Tulin jo siellä siihen lopputulokseen, että en pitänyt kateutta itseisarvoisesti negatiivisena tunteena. Näin sen myös voimavarana, joka ajaa minua eteenpäin yrittäjänä ja ihmisenä. Sellaisen täsmennyksen haluan toki tehdä, että en sinänsä ollut kateellinen Williamille tai Isabellalle. He pitivät loistokkaat puheenvuorot ja ansaitsivat taatusti paikkansa valokeilassa. Olin kuitenkin pettynyt siihen, että en itse ollut puhujalistalla. Pohdin mitä minun olisi pitänyt tehdä kuluneen vuoden aikana toisin. Kirjoitin ajatuksia ylös ja johdin niistä konkreettisia tavoitteita, jotta ensi vuonna ei kävisi uudelleen näin ikävästi.

Itse luokittelen tämän tyyppisen kateuden positiiviseksi kateudeksi. Taipumukseksi olla tyytymätön silloin, kun joku saa aikaiseksi jotain sellaista, jonka sinäkin olisit voinut tehdä, mutta et vaan älynnyt tai uskaltanut. Törmään tähän tunteeseen jatkuvasti ja saan siitä voimaa tehdä asioita paremmin tai uudella tavalla. Olen varma, että tämä tunne on merkittävänä tekijänä siinä, että Vincitissä asioita tehdään eri tavalla ja se huokuu meistä myös ulospäin.

Mutta takaisin otsikonmukaiseen listaukseen. Kateus-pohdinnan jälkeen tulin melko nopeasti siihen tulokseen, että en haluakaan laatia listaa asiantuntijaorganisaation kuolemansynneistä. Olin vahingossa, kuten yleensäkin, keksinyt vanhaan asiaan uuden tulokulman. Päätin kääntää synnit organisaation ja yksilön hyvinvoinnin kannalta välttämättömiksi elämän-ja-kuoleman-hyveiksi. Olin tyytyväinen lähtökohtaan, joten aloitin listan laatimisen. Edetään Danten esittämän hierarkian mukaisesti - tulevissa kirjoituksissani tarkastellaan huippuorganisaation hyveitä ylpeydestä himoon.

Avatar

Mikko Kuitunen

1 kommentti

Liity keskusteluun